Google Website Translator

perjantai 30. joulukuuta 2016

Pauketta

Tulossa on taas huomenna se päivä vuodesta, jolloin useat eläintenomistajat ovat lirissä. Nimittäin uuden vuoden aatto ilotulituksineen. Jotkut eläimet pitävät ilotulituksista, mutta useimmat niistä kuitenkin pelkäävät tai inhoavat sen pauketta. Itselläni on 4 kissaa, joista kolme viettää uudenvuoden peiton alla ja yksi katselee kanssani ilotulitusta. Meillä on lupa laillisesti paukutella klo 18.00 alkaen uudenvuoden aattona.  Silti en ymmärrä vanhempia, jotka ostavat jälkikasvulleen papatteja ja kiinanpommeja ja lähettävät kersansa ulos paukuttelemaan niitä. Pauke alkaa jo ennen aikarajaa, joskus jopa edellisenä päivänä ja jatkuu koko uudenvuoden aaton. Itse pidän ilotulituksesta ja sen katselemisesta, mutta onko sen paukkeen pakko alkaa edellisenä iltana ja jatkua uudenvuodenaattona läpi yön? Kun kymmenen ikäiset poikalapset, joilla ei ole edes oikeutta ostaa ilotulitteita, heittelevät papatteja jalkoihin tai parvekkeelle roiskitaan kiinanpommeja, kasvatuksessa on mennyt jotain vikaan. Joten varsinkin isät, miettikää nyt kahteen kertaan, mitä teette. Teille kaikille muille, lapsien iloksi raketteja lähetteleville turvallisille ja ajatteleville, toivotan

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017.

Kristiina

perjantai 23. joulukuuta 2016

Jouluvalmisteluja

Joulun ruokavalmistelut ovat täydessä vauhdissa. Ja muukin valmistelu. Mökki on siivottu ja koristeet asetettu paikalleen. Sain kissaomistajien palstalta loistavan vinkin laittaa joulukukka (joka minulla on aina hyasintti ihan tuoksun vuoksi) lasipurkkiin, etteivät nämä kisukaverit olisi niin innokkaita haistelemaan sitä eli suomennettuna kaatamaan. Lista tehtävistä on tehty ja nyt on aika syventyä ruokiin. Tytsyn kanssa sovimme, että tänä vuonna annamme toisillemme itse tehdyt ruokalahjat. Tytsyn lahjatoivomus oli vanilja-salmiakkijäätelö, joten sellainen piti eilen hänelle tekaista. Tapaamme tänään, koska käymme yhdessä hänen isänsä haudalla viemässä kynttilän ja samalla vaihdamme lahjat.

Vanilja-salmiakkijäätelö

Vaniljajäätelö:
3 dl kuohukermaa
3 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
1 dl tomusokeria
1 dl glukoosisiirappia
1 vaniljatanko
Lakritsikastike:
1,5 dl salmiakkimixiä
0,25 dl siirappia
1,25 rkl maissitärkkelystä

Vatkaa kerma ja vaniljasokeri vaahdoksi.
Erottele kananmunan valkuaiset puhtaaseen metalliastiaa ja keltuaiset kulhoon. Vaahdota valkuaiset.
Vaahdota keltuaiset ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi. Halkaise vaniljatanko ja raavi irti siemenet lusikalla. Lisää ne keltuaisvaahtoon ja sekoita massa tasaiseksi. Lisää lopuksi keltuaisvaahtoon glukoosisiirappi ja sekoita.
Lisää keltuaisvaahtoon ensin kermavaahto nuolijalla sekoittaen. Lisää sen jälkeen valkuaisvaahto ja sekoita massa tasaiseksi. Laita jäätelömassa pakastuksenkestävään rasiaan ja rasia pakastimeen. Vatkaa jäätelömassa tasaiseksi tunnin välein 3-4 kertaa pakastuksen aikana.
Tee pakastamisen aikana salmiakkikastike. Sekoita kaikki ainekset kattilassa (maissijauho siivilän läpi). Lämmitä kastiketta, kunnes se sakenee. Jäähdytä.
Viimeisen jäätelön vatkaamisen jälkeen valuta salmiakkikastiketta lusikalla jäätelön pinnalle ja sekoita se lusikalla jäätelön joukkoon niin, että saat jäätelöön aikaiseksi kivat raidat. Jos sekoitat liikaa, saat aikaan salmiakkijäätelön.

En ole koskaan ollut erityinen joulukinkun ystävä ja tänä vuonna äitini on jo liian vanha raahatakseen luunsa Vantaalta Vaasaan. Tytsy taas elää jo omaa elämäänsä omine traditioineen. Tänä vuonna päätin korvata joulupöydän kinkun porsaan sisäfileellä. Toki kuorrutettuna timjamilla ja sinapilla. Sisäfileessä on vain se vika, että siitä ei tule paistettaessa niin paljon "lientä", että se toimisi kastikepohjana. Kastike laatikoiden ja lihan kanssa on kuitenkin ehdoton. Joten varastin kastikepohjaidean Jamie Oliverin jouluruokaohjelmasta. Tosin hän teki pohjan kanasta kalkkunalle, minä taas tein sen sianlihasta possulle.

Kastikepohja joululihalle

1 sellerinvarsi
2 porkkanaa
1 sipuli
Pari timjaminoksaa, kuivattua rosmariinia (jos saat käsiisi salviaa, vaihda rosmariini siihen)
2 kpl laakerinlehtiä
0,25 pakettia pekonia suikaloituna
Viipale luullista porsaanlapaa
1-2 tl suolaa
ripaus mustapippuria, 1/4 tähtianista
4 dl vettä
2 dl omenatäysmehua
2 rkl vehnäjauhoja
2 tl Dijon-sinappia

Lämmitä uuni 200 ºC
Kuori sipulista uloin kuorikerros ja huuhtele selleri ja porkkanat. Paloittele sellerinvarsi, porkkanat ja sipuli karkeiksi paloiksi. Kasaa ne uunipellille. Lisää joukkoon yrtit. Suikaloi pekoni ja laita myös se vuokaan. Leikkaa possulihan lihaisa osa palasiksi ja laita lihat ja luut vuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää tähtianispalat. Sekoita vuoassa.
Laita vuoka uuniin ja anna ainesten paahtua n. 1 tunti.
Nosta vuoka uunista ja perunasurvinta apuna käyttäen murskaa aineksen vuoassa. Sekoita murskattujen ainesten joukkoon ensin vehnäjauho ja sitten vesi-omenamehuseos.  Nosta vuoka hellan päälle ja yhtä-kahta keittolevyä apuna käyttäen kiehauta sisältö. Anna kiehua matalassa lämpötilassa (3) 25-30 min, kunnes kastike tummenee. N. 5 min ennen kiehautuksen lopettamista lisää joukkoon sinappi. Voit myös kiehumisen aikana jatkaa ainesten "murskaamista" perunasurvimella.
Anna kastikepohjan hieman jäähtyä ja siivilöi se. Painele siivilöinnia aikana sosetta esim. perunasurvimella, niin saat varmasti kaiken nesteen talteen. Kastikkeen voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen ja laittaa pohjan jääkaappiin tai pakastimeen. Aattona sen voi vain lämmittää ja lisätä joukkoon mahdollinen paistoliemi ja liraus kermaa.

Kotijuusto

1 ltr maitoa
2 dl kermaviiliä tai piimää
2 kananmunaa
1/2 sitruunan mehu
suolaa, yrttejä

Jos aikasi riittää, avaa kermaviilirasia tai kaada piimä lasiin ja anna happamoitua huoneenlämmössä 1-2 vrk.
Kiehauta maito.
Riko kananmunat kulhoon ja sekoita rikki niiden rakenne. Vispaa joukkoon hapanmaitotuote.
Nosta maitokattila hetkeksi liedeltä ja vispaa sekaan hapanmaitoseos ja sitruunamehu. Nosta kattila takaisin liedelle ja anna hautua matalassa lämpötilassa (2). Kun massasta alkaa erottua hera, nostele juustomassaa (sitä kokkelin näköistä ainesta) harsolla vuorattuun juustomuottiin tai siivilään. Lisää kerrosten väliin suolaa ja yrttejä.
Peitä juustomassa harsolla ja laita päälle painot. Anna valua seuraavaan päivään. Kumoa juustomassa uuninkestävään astiaan ja paista uunissa 225 ºC, kunnes pinta saa kullanruskean värin (kuvan juusto on vasta valutusvaiheessa).

Meillä kissatkin saivat jouluateriansa etukäteen. Rakastan paistettuja silakoita etikka-mausteliemessä ja olin ajatellut laittaa niitä joulupöytään. Koska paikallisessa kaupassa ei ollut tuoreita silakoita, ostin pussillisen pakastesilakkafileitä. Leikkasin pussin auki ja tarkastin fileiden määrän. Siinä vaiheessa päässäni ilmeisesti viirasi. Yleensä, kun sulatan ruokia huoneenlämmössä (harvoin), laitan ne mikroon käynnistämättä mikroa ja luukun kiinni, jotta ne ovat kisuturvallisessa paikassa. Tällä kertaa laitoin ne vain lautaselle ja tiskipöydälle sulamaan. Sen jälkeen sain vielä fiksumman älynväläyksen lähteä hakemaan hetkeksi kävelyllä happea ennen ruoanlaittourakan aloittamista. Kotiuduttuani ja aikani jahkailtuani ajattelin aloittaa jouluvalmistelut. Kun menin keittiöön, niin mitähän sieltä löytyikään? Keittiön lattialta tyhjä silakkafileepussi. Joka ainoa puolijäinen silakanrohjo oli kadonnut meidän herkkusuidemme suuhun. Se niistä maustesilakoista.

Kristiina

tiistai 20. joulukuuta 2016

lauantai 17. joulukuuta 2016

Mallasta ja munasalaattia

Olen jo useita vuosia halunnut leipoa jouluksi mallasleipää, joka siirappia taikinaan lisättäessä tunnetaan myös saaristolaisleipänä. Joka kerta on muuta leipää tullut tehtyä sen verran, että se on jäänyt.  Tänä vuonna sain sen vihdoin tehtyä. Koska itse en erityisemmin välitä makeasta leivästä, en käyttänyt siirappia. Jos haluaa, voi reseptiin lisätä desilitran tummaa siirappia, mutta silloin pitää jauhomäärää hieman lisätä.

 

Mallasleipä

1 dl kaljamaltaita
1 dl ruisrouhetta
1,5 tl suolaa
3 dl tummaa olutta
5-6 dl vehnäjauhoja
1 pussi kuivahiivaa
1 tl appelsiininkuorta raastettuna
1 dl puolukkasosetta tai puolukkahilloa
(0,5 tl sokeria)
2 rkl rypsiöljyä
Voiteluun:
1 rkl siirappia + 1 rkl kuumaa vettä

Mittaa kulhoon maltaat, ruisrouhe ja suola. Lämmitä oluesta 2 dl ja lisää se kulhoon. Anna rouheen ja maltaiden turvota pari tuntia.
Lämmitä loppu 1 dl oluesta n. 42-asteiseksi ja lisää kulhoon.
Sekoita kuivahiiva n. puoleen jauhoista ja lisää ne seokseen. Lisää seokseen appelsiininkuoriraaste, puolukka ja rypsiöljy.  Jos käytät sokeroimatonta puolukkasosetta, lisää myös sokeri. Jos taas käytät sokeroitua puolukkahilloa, älä lisää sokeria.
Lisää loput jauhoista ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kohota lämpimässä 1-2 tuntia.
Vaivaa kohonnut taikina jauhotetulla alustalla. Voitele leipävuoka kevyesti öljyllä. Levitä taikina tasaiseksi leipävuokaan. Anna leivän kohota vuoassa lämpiämässä peitettynä n. tunnin.
Sekoita voiteluun tarkoitettu siirappi-vesiseos. Voitele kohonnut leipä seoksella.
Lämmitä uuni 250 °C. Laita leipävuoka uuniin hieman keskitasoa alemmaksi.  Alenna samalla uunin lämpötila 200 °C. Paista leipää 35-40 min. Leivän oltua uunissa n. 30 min. voitele pinta uudelleen siirappi-vesiseoksella ja ripottele halutessasi pinnalle ruisrouhetta.
Anna leivän jäähtyä aikansa vuoassa, ennen kuin kumoat sen.

On myös toinen juttu, jota olen jo pitkään halunnut kokeilla.  Jos olette katsoneet amerikkalaisia elokuvia tai lukeneet amerikkalaisten kirjailijoiden kirjoja, hyvin usein jossain vaiheessa jostain tilanteesta löytyy munasalaattivoileipä. Juuri tuo munasalaatti on kiinnostanut minua jo pitkään ja vihdoin kokeilin sitä. Leiväksi voi käyttää mitä tahansa kotoa löytyvää leipää. Itse käytin kokeilussa täysjyväpaahtoleipää, mutta joulupöytään salaatti sopii mainiosti tuon mallasleivän kaveriksi.

Munasalaattivoileivät

Munasalaatti:
3 kovaksi keitettyä kananmunaa
1-2 rkl majoneesia
1 tl sitruunamehua
0,5 dl hienonnettu selleriä tai purjoa
2 rkl ruohosipulia
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria ja paprikajauhetta
Leipään:
6 palaa leipää
salaattia
retiisiä ohuina viipaleina

Keitä kananmunat koviksi (10 min), jäähdytä ne kylmässä vedessä ja kuori. Hienonna munat haarukalla kulhossa karkeaksi murenaksi.
Pilko selleri tai purjo pieniksi paloiksi (voit käyttää myös molempia). Pilko ruohosipuli.
Sekoita muut ainekset munien kanssa kulhoon. Majoneesia ei saa laittaa liikaa, muuten salaatti valuu leivästä sitä puraistaessa. Mausta suolalla, pippurilla ja paprikajauheella. Peitä kulho tuorekelmulla ja anna maustua jääkaapissa n. 1 tunnin. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita.
Paahda leivät. Lisää puolelle leivistä salaatinlehti, ohueksi leikatut retiisiviipaleet ja munasalaatti. Laita jokaisen päällystetyn leivän päälle toinen paahdettu leipäviipale. Leikkaa halutessasi valmiit leivät vielä kolmioiksi.
Kristiina

perjantai 9. joulukuuta 2016

Kisuajatuksia

Tällä kertaa on taas kisukuvien aika. Tykkään kuvata kisuja, mutta usein se on vaikeaa. Siinä vaiheessa, kun saan kameran esiin ja se tähtää, kuvaan tulee hyviä huonekalukuvia ja joskus hännänpää tai epäselvä takamus. Noin yksi 20stä kuvasta onnistuu.
Tiedän, etteivät kissat ajattele, kuten me ihmiset. Ne elävät hetkessä ja niiden maailma on täysin erilainen kuin meillä ihmisillä. Mutta joskus saatuani kuvan haluaisin ajatella niiden puolesta ihmisen päällä. Siispä tällä kertaa valitsin joitakin kuvia lähiajoilta ja panin kissojen päähän ihmisten ajatukset.

Ukko


"Mami on aina sanonut, että suu on kohteliasta peittää haukotellessa. Minkä mä voi sille, että mulla on neljä näit riukuja mahan alla. Mä en aina muista, et mikä niistä täytyy panna sinne suun eteen"

Akka


"Hei. Meitä asuu täällä 5, joten joskus vois jättää meillekin jotain. Nyt tääl ei oo kun lautanen ja tiskivuoro"

Vieno


"Jotain rajaa noissa jouluvaloissa, toiset meistä haluavat nukkuakin.  Onneks mulla on tää viides uloke, jonka voi vetää silmien eteen."

Heta


"Jumpe, kun noita kakaroita täytyy vahtia koko ajan. Eiks meil oo varaa palkata lapsenvahtia?"

Siinäpä sitä oli taas muutama kissakuva ihmisten ajatuksilla. Tosiasiassa kissa ilmeisesti ajattelee, että kunhan leikität ja ruokit sekä rapsutat, niin asiat on suht reilassa.

Kristiina

tiistai 6. joulukuuta 2016

Itsenäisyyspäivä

Tänään vietämme jälleen itsenäisyyspäivää. Me juhlimme sinivalkoisin kynttilöin ja hyvällä ruoalla. Samoin seuraamalla juhlallisuuksia, puolustusvoimien paraatia ja illan suurta linnan juhlaa. Me ajattelemme veteraaneja tai ainakin niitä muutamaa, jotka ovat jäljellä. Muistamme myös niitä, jotka kotirintamalla pitivät maan pystyssä. Olkaamme rinta rottingilla siitä, että pieni plänttimme, jonka joku muu usein julisti omakseen, on vihdoin ollut ensi vuonna 100 vuotta itsenäinen valtio. Me olemme outoja, sisäänpäinvetäytyviä mutta rehtejä ja työtätekeviä suomalaisia. Meillä on oikeus äänestää (myös naisilla) vaikkakin tällä hetkellä taidamme olla aika tyytymättömiä esimerkiksi vähäosaisten käsittelyyn. Mutta itse äänestimme itsenäisenä kansana. Joten sellaiset unohdetaan tänään, tänään vietetään kaikkien suomalaisten itsenäisyyspäivää.

Kristiina

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Kirja

Yleensä näin viikonloppuisin kirjoita ruoasta. Mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Viimeisimmästä Yhteishyvä-lehden numerosta 6/2016 löysin niin hyvän kolumnin kirjan tärkeydestä, että pyysin sen kirjoittajalta, kirjailija Timo Parvelalta, luvan julkaista hänen kolumninsa täällä sivullani. Ystävällisesti hän antoi luvan. Joten tällä kertaa teksti ei ole omaani, vaan Timo Parvelan ja hänen kolumninsa.

Timo Parvela 2014 HKI C IMG 8079

Kirja. Haluatko tehdä lapsestasi miljonäärin? Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan paljon lukevissa perheissä lapset ovat kuulleet kolmivuotiaana jo miljoonia sanoja enemmän kuin perheissä, joissa ei lueta.

Kirja. Kirjoja lukevien teini-ikäisten sanavarastossa on jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevien on pärjättävä 15 000 sanalla. Ero lukevien hyväksi on noin viisinkertainen. Jos sinun pitäisi rakentaa talo, valitsisitko mieluummin pelkän vasaran vai kokonaisen työkalupakin?

Kirja. Brittiläisen tutkimuksen mukaan jokainen lukutaidon kehittämiseen käytetty punta tuottaa 25 punnan säästön tulevaisuudessa.

Kirja. Tilastokeskuksen mukaan korkeakoulutetut ansaitsevat maassamme noin 25 prosenttia enemmän kuin vähemmän opiskelleet.

Kirja. Monet ammatit, joihin ennen saattoi valmistua työssä oppimisen kautta, vaativat nykyisin jopa vuosien opiskelua ja – lukemista.

Kirja. Lukutaidon saavuttaminen on vasta alku. Varsinainen lukemisen taito syntyy harjoittelemalla, lukemalla. Ei Beethovenia soiteta vielä sillä, että osaa nuottien nimet.

Kirja. Pojista nykyisin jo 18 prosenttia kuuluu heikkoihin lukijoihin, kun taas tytöistä vain 5 prosenttia. Voimakas eriarvoistuminen on siis varsin tuore ilmiö.

Kirja. Peruskoulussamme on tälläkin hetkellä yli 50 000 lasta ja nuorta, joiden tulevaisuus on vaarassa puutteellisen lukutaidon vuoksi.

Kirja. Maailmassa on 260 miljoonaa lasta, joiden lukutaito ei riitä edes kansalaisoikeuksista nauttimiseen.

Kirja. Paras lukutaitokampanja on kirjallinen ympäristö. Kirjan pitää näkyä kotona, koulussa ja koko yhteiskunnassa. Lasten lukeminen on aikuisten asia.

Kirja. Lukemisen taidon saavuttaminen on kustannustehokkain tapa parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja osallistua päätöksentekoon. Asia on vakava, toteutus on hauska. Riittävän lukemisen taidon voi saavuttaa vaikkapa lukemalla satuja. Toimivan kirjastoverkostomme ansiosta se on ilmaista.

Joulu. Tjaa, mitähän sitä ostaisi joululahjaksi?

Kolumnisti on kirjailija, joka tarkkailee kotipellon reunalta muuttolintuja ja maailmanmenoa.

Alkuperäisen  Timo Parvelan kolumnin voit lukea viimeisimmästä Yhteishyvä-lehdestä 6/2016 tai sähköisesti tästä linkistä.